Siirry pääsisältöön

Varsinaisella keikalla.


Arki-ilta ja keikalle! Ei tosin omalle tällä kertaa. Tiistai illalle oli viereiseen kaupunkiin tullut keikalle Valma ja Varsinaiset niminen orkesteri. Kuulin kyseistä porukkaa ensimmäisen kerran varmaankin 2012 Kaustisen Kansanmusiikijuhlilla. Kyseessä on selkeästi vähän kansanmusaan kallellaan oleva bändi. Soittajista ainakin suurin osa on Sibelius Akatemian musiikkikasvatusosastolta ja kaikki ovatkin varsin lahjakkaita ja taitavia soittajia ja laulajia. Yhtyeen päälauluntekijänä toimii Vilma Talvitie ja sovitukset syntyvät enemmän ja vähemmän treenikämpillä.

Hyvinkään keikka oli olutravintola Joutsenessa, jonka peränurkasta löytyi mukavan rauhallinen soppi tällaisen akustisen musiikin esittämiseen. Kokoonpano on todella akustinen, koska ainut sähköinen soitin lavalla on sähköpiano. Kello kahdeksan aikaan illalla oli ravintolassa mukava määrä kuulijoita paikalla ja tunnelma kohdillaan. Ihmiset haluavat kuulla livemusiikkia, kun sitä tarjotaan järkevään aikaan ja mukavassa paikassa. Kannattaa ehdottomasti käydä kuuntelemassa Valmaa ja kumppaneita keikalla!

Vaikka omat keikkakiireet taas alkavat vasta viikonloppuna, niin en aivan malttanut olla tekemättä musajuttuja jo alkuviikosta. Maanantaina kävin ostamassa vähän äänityskoneistoa ja kokeilin siirtymistä kokonaan ipadvetoiseen studiotyöskentelyyn. Alkumetrit tuntuivat oikein lupaavilta ja kaikki näytti pelittävän hienosti. Tuntuu käsittämättömältä, että 90-luvun alussa turattiin treenikämpillä C-kasettien ja neliraitureiden kanssa ja nyt meikäläisellä on ipadissä 48-raitainen digistudio käytössä vaikka hotellihuoneessa Kouvolassa!
Mutta mutta! The Beatles teki suurimmat levytyksensä neli- ja kasiraitureilla.Tässä tullaankin mielestäni peruskysymyksen äärelle. Ei ole kysymys siitä millainen tekniikka sinulla on käytössäsi. On kysymys luovuudesta ja sanoitus- ja sävellyskyvystä! Paraskaan kone ei tee puolestasi tuota työtä, eikä satunaisgeneraatorilla saa sointuja ja rytmejä hittimoodiin. Vaikka markkinavoimat meille näin uskottelevat ja tarjoavat "pikaruokaa" hittinälkään, niin klassikot ovat silti mielestäni harvassa nykypäivänä. Tai ehkä vain olen "vanhan liiton" miehiä?

Tämä kirjoitus siis ehkä puolustaa orgaanista, alkuperäistä ja alkuvoimaista musiikkia. Sitä musiikkia, joka lähtee jonkin ihmisen käden liikkeestä. Siitä äänestä, joka kumpuaa kunkin laulajan vartalon syvyyksistä persoonallisena. Siitä musiikista joka juuri sen persoonallisuuden vuoksi koskettaa meitä jostain syvältä sellaisesta kohdasta, jota emme edes tunteneet ennen. Tunnemme liikutusta, iloa, ihmetystä, ihailua ja kaikkia muitakin tunteita. 
Kyllä maailmaan musiikkia mahtuu, mutta sen hyvän musiikin löytäminen sieltä kaiken p****n keskeltä saattaa olla joskus vähän haastavaa.

Onneksi löysin sen tällä viikolla Hyvinkäältä!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Levyä,Lastuja ja mainontaa

Vihdoinkin sain julkaistua sooloalbumin viime kesänä. Heinäkuussa konsertoimme Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ja levynjulkkari oli mainio kokemus. Levyjen julkaiseminen on muuttunut aika tavalla viimeisen viiden ja varsinkin kymmenen vuoden aikana. Vielä 2005 saattoi CD levyä myydä vielä hyvinkin tuhansiakin kappaleita. Nykyisin suoratoistopalveluiden käyttö on romahduttanut fyysisten levyjen myynnin. Silti keikoilla on mukava olla levyjä tarjolla yleisön hankittavaksi. Levy on myös samalla "käyntikortti", joka saattaa soida pitkään autossa ja kotisoittimessa. Mainonta on suuressa roolissa kaikessa keikkahommissa nykyaikana. Netti ja Some suoltaa ihmisten aisteille koko ajan uutta musiikkia ja viihdettä. On vaikea erottua massan keskeltä ja tuntuu, ettei pelkkä oma  persoonallinen musiikki enää riitä. Keikka kerrallaan pyritään jäädä yleisön mieleen ja omaa musiikkia promotaan sopivasti ja sopivin väliajoin Somessa ja muissa palvelimissa. Kotisivu saattaa olla jo vähän
Lähetä kommentti
Lue lisää

Konserttia vai Klubikeikkaa?

Siinäpä vasta otsikko! Molemmissa on todellakin puolensa. Konsertin rakentaminen ja valmistaminen on mielenkiintoinen prosessi. Varsinkin omaa musiikkia esitettäessä täytyy ensinnäkin esitettävät kappaleet säveltää ja sanoittaa. Lainabiiseillä voi toki täydentää ohielmistoa, kunhan ne sopivat konsertin linjaan. Omia käännöksiä voi myös tehdä niin halutessaan, tai käyttää entisaikojen loistavia käännöksiä. Tai sitten surffailla eri kielien viidakossa. Kaikki käy riippuen tyylilajista ja yleisöstä. Miksi sitten konsertti on palkitseva esiintyjälle? Yleisö kuuntelee,osallistuu ja osoittaa kiinnostusta taidettasi kohtaan.  Lipun ostettuaan myöskin yleisö haluaa tukea esiintyjää oman musiikin esittämisessä ja taiteensa tekemisessä. Täytyy myös muistaa, että suinkaan kaikki konsertit eivät ole loppuunmyytyjä, vaikka isojen nimien jäähallikiertueet sellaisen kuvan saattavat antaa. Pieniä ja intiimejä keikkoja tehdään kymmenittäin vuoden aikana ja monasti hyvin pienillä lipputuloilla. Siis
Lähetä kommentti
Lue lisää

Go Go-Ja vielä kerran Go!

Elämä itsessään  on aika ihmeellistä, mutta musiikkielämä on tottakai vielä ihmeellisempää. Heinäkuussa maamme valloitti ulkomailtakin tuttu Pokemon Go villitys. Äkkiä aloimme huomata, että kadunkulmiin kokoontui toisilleen tuiki tuntemattomia ihmisiä bongaamaan virtuaalihahmoja kännykät käsissään. Ajatusta varmaan suuren yleisön joukossa vieroksuttiin, mutta sitten ilmiön hyvätkin puolet tavoittivat meidät. Nuoriso ja myös keski-ikäinen kansanosa lähti ulos liikkumaan! Tarvittiin siis kännykkäpeli, että jengi saatiin liikkeelle. Pelimaailma oli astunut uuteen aikaan. Mielestäni tuollainen juttu on mitä mainioin asia. Luin mediasta juttuja, kuinka kaiken ikäiset ihmiset keskustelivat Pokemoneista ja vaihtoivat ajatuksia. Ja vaikka se keskustelu nyt olisikin käsitellyt vain noita erikoisia virtuaalihahmoja, niin kyllä keskusteleminen on aina hyvä asia. Miten tämä kaikki sitten liittyy ihmeelliseen musiikkimaailmaan ja meikäläiseen? Vuonna 2000 joku maanantai aamu menin Pitäjänmäell
Lähetä kommentti
Lue lisää